Vehnää on viljelty ainakin 6000 vuoden ajan Kiinassa ja Egyptissä. Sitä viljellään kaikissa maanosissa, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa vehnää viljellään Jyväskylän korkeudelle asti. Vehnän asema maailman tärkeimpänä leipäviljana perustuu sen sitkoproteiineihin, mistä johtuvat taikinan venyvyys ja kimmoisuus. Muilla viljoilla ei ole tällaista sitkoa. Eri oloissa ja eri käyttötarkoituksia varten viljellään toisistaan poikkeavia vehnätyyppejä.
Yleisimmin viljellään ns. tavallista eli leipävehnää, jota on kahta muotoa, kevät- ja syysvehnä. Makaronin valmistukseen käytettävää durum-vehnää ei viljellä Suomessa. Ns. keksivehnällä on alhainen proteiinipitoisuus ja venymätön sitko.
Erityisen vahvasitkoisen ja paljon proteiineja sisältävän (yli 13 %) vehnän tuotanto on mahdollista vain mannerilmastossa, kuten Kanadassa ja Yhdysvalloissa, joista sitä tuodaan Eurooppaan vahventamaan täkäläistä vehnää. Suomalainen vehnä on proteiinipitoisuudeltaan maailman parhaita. Sen sitkon laatu ei kuitenkaan aina vastaa lajikkeista tai ilmasto-olosuhteista johtuen parhaita mahdollisia leivontavehnän vaatimuksia.
Tuotteita valmistettaessa jyvät rouhitaan ja seulotaan useiksi erilaisiksi jakeiksi.
| Vehnä | (Triticum aestivum) | |
| Tuote | Valmistus | Ominaisuudet/käyttö |
| Jyvä | Paljassiemeninen. | |
| Hiutale | Valmistetaan kokonaisesta jyvästä höyryttämällä ja litistämällä. Esikypsennyksen ansiosta kypsyy nopeasti ja säilyy hyvin. | Huokea ja monipuolinen energian lähde. Käytetään paitsi puuroihin myös erilaisiin leipiin, sämpylöihin, piirastaikinoihin ja mysleihin. |
| Tumma manna-suurimo | Raekoneella valmistettuja ydinrakeita. Sisältää myös jyvän kuoriosia ja alkiota. | Hyvän ravintoarvonsa takia sopii erityisesti terveydestään huolehtiville. |
| Manna-suurimo | Raekoneella valmistettuja ydinrakeita. | Vellien ja puurojen raaka-aine. Marjoilla, hedelmillä tai kaakaolla maustettuna herkullinen jälkiruoka. |
| Graham-jauho | Täysjyväjauho, jauhetaan kokonaisista jyvistä. Saanut nimensä amerikkalaisen lääkärin mukaan. | Kuitupitoisen ja täyteläisen makuinen leivän raaka-aine. Pelkästä grahamjauhosta leivottu leipä murenee helposti. |
| Tumma vehnäjauho (hiivaleipä-jauho) | Jauhetaan jyvän kuoriosien ja ytimen väliin jäävistä osista, joissa on runsaasti proteiineja, kuitua, kivennäisaineita ja vitamiineja. Väriltään tummahko. | Suomalainen ravintorikas jauhoerikoisuus. Ns. hiivaleivän raaka-aine. |
| Ydin-vehnäjauho | Jauhetaan jyvän ydinosasta. Alkio ja kuorikerrokset poistettu. Eri karkeusasteita. | Parhaimmin leipoutuva jauho. Sitko tekee taikinan kimmoisaksi ja leivän hyvin nousevaksi. |
| Vehnäalkio | Valmistetaan vehnän jyvästä irrottamalla siitä liuskemainen, jyvän ravintorikkain alkio-osa. | Ravintolisänä. Pähkinämäinen maku. Pilaantuu rasvaisuutensa vuoksi helposti. Säilytetään viileässä. |
| Vehnälese | Jyvän uloimmista kuitumaisista kerroksista. Sisältää paljon selluloosaa. Ei hajoa ruuansulatuksessa. | Leivonnassa, viiliin tai jogurttiin sekoitettuna lisäämään ravintokuidun saantia. |
| Couscous | Valmistetaan täysjyvävehnästä, joka jauhetaan eri karkeudeksi sen mukaan, millaista couscousia valmistetaan. Rouheeseen sekoitettu hieno jauho päällystää rouheen, ettei se puuroudu höyrystymisen aikana. | Aterian osana riisin tapaan. Yksi tunnetuimmista arabikeittiön ruuista. Pehmeäksi höyrytetty couscous syödään kierittämällä oikealla kädellä palloksi. Vieraanvaraisuutta osoitetaan pistämällä pallo arvostetun vieraan suuhun. |
Lähde: Melia Oy/Kuluttajapalvelu: Tietoa viljatuotteista 2004
